Saimme mukavaa postia viime kesältä Khanbull's:in kennelistä. Hienoja kuvia! Tässä vielä näyttelymuistoja ja kiitokset Saaralle.

Vauhdikasta juoksua:

Poseerausta:

Välillä piti istuakin:

Intensiivinen katse Mikaelaan:

Olenpa söpö:

Voi hyvänen aika, kun Teija ei ehdi enää tätäkään kirjoittelemaan.

No,minulla ei ole kiireitä. Ja ihmeissäni seuraan noiden ihmisten hullua menoa. Enpä haluaisi vaihtaa osia...

Meidän piti lähteä Jyväskylän näyttelyyn, mutta Teija ei pääse. Harmi, mutta pitää mennä johonkin toiseen. Silmätarkastukseenkin pitäisi joutua, mutta Kajaanissa se on niin harvoin, että ohi meni edellinen mahdollisuus. Naisista on turha haaveilla, ennekuin pääsen takaisin jalostusuroslistalle. Näyttelytulokset ja luonnetesti olisivat kyllä hyviä vinkkejä sopivuudestani morsioehdokkaille.

Tässä olemme Oulun näyttelyssä kesällä:

Kajaanissa järjestettiin tänään koirien luonnetesti. Olipa vähän stressaavaa, vaikka olinkin ihan lunki itse tianteessa.

Kokonaispistemäärä oli 141. Rohkeutta on, mutta taisteluhalukkuutta ei oikein näkynyt. Noh, minua on kovasti koulutettu olemaan rauhallinen ja tyyni... sanoivatkin, että aikuisen koiran luonnetestissä näkyy tietenkin perusluonteen lisäksi se kaikki, mitä koira on kokenut ja miten se on koulutettu.

Kovuutta on, paukkuherkkä en ole ja mukava tyyppi ihmisille. Kivoja olivat ne tuomarit. 

Kun minua kohtaan hyökättiin, olin hiljaa ja katsoin vain: tuomari sanoi, että laitoin silmät kiinni ja avattuani ne, näytti siltä että katsoin vain  että osuiko. Eipä minulla ole syytä epäillä, että ihmiset tekisivät minulle pahaa. En ole ikäviä ihmisiä tavannutkaan.

Teija ja Jussi olivat oikein tyytyväisiä tulokseen. Kotikoirahan olen, ja siihen olen tuomareiden mielestä oikein hyvä.